|
Morsiamensa neuvojen avulla Ilmarinen
suoriutuu urotöistä ja äiti antaa periksi. Vietetään
suuret Pohjolan häät. Pohjolan tyttärestä tulee Ilmarisen
emäntä. Emännän asemassaan hän kohtelee huonosti
orpoa Kullervoa, joka on ostettu taloon orjaksi. Emäntä leipoo
Kullervon eväsleipään kiven, jolloin Kullervo vannoo kostoa
ja muuttaa karjan susiksi ja karhuiksi, jotka raatelevat Pohjolan tyttären
kuoliaaksi. Ilmarinen suree vaimoaan raskaasti: "keskiöisissä
unissa koura tyhjeä kokevi, käsi vaalivi valetta kupehelta kummaltaki".
Seppä takoo kuolleen vaimonsa korvikkeeksi kullasta patsaan. Mutta
patsas on kylmä vuodekumppani eikä kelpaa lopulta edes Väinämöiselle.
Ilmarinen yrittää kosia Pohjolan nuorempaa tytärtä,
mutta tämä ei suostu. Silloin Ilmarinen vie neidon väkisin,
vaikka tämä taistelee vastaan. Ensimmäisessä yöpymispaikassa
Ilmarinen nukkuu väsyneen sikeää unta ja sillä välin
toinen mies lemmiskelee hänen morsiantaan. Sydämistynyt Ilmarinen
laulaa naisen lokiksi luodolle.
|
|
Myytti
Ensimmäisenä Pohjolan tytärtä tavoittelee Väinämöinen,
joka näkee neidon taivaankaarella kutomössa kultakangasta. Neito
antaa Väinämöiselle tehtäviä, joista tämä
suoriutuu helposti, mutta lyö sitten vahingossa kirveellä jalkaansa.
Seuraavaksi neitoa tavoittelee Lemminkäinen, jolle käy vielä
huonommin: hän suistuu Tuonelan jokeen. Neidon äiti Louhi on
luvannut tyttärensä sille, joka takoo sammon. Seppo Ilmarinen
on sellaisen valmistanut, mutta Väinämöinen ei anna periksi,
vaan lähtee uudelleen veneellään kosiomatkalle. Kun Ilmarinen
kuulee tämän, hän lähtee matkaan maitse. Kosijat saapuvat
Pohjolaan yhtä aikaa. Louhi neuvoo tytärtään antamaan
simatuopin sille, jonka puolisokseen valitsee. Äidin ehdokas on Väinämöinen.
Tytär ei välitä varakkuudesta ja maineesta, vaan arvostaa
enemmän Ilmarisen komeutta. Harmistunut äiti asettaa Ilmariselle
uusia tehtäviä: hänen on kynnettävä kyinen pelto,
tapettava Manalan susi ja karhu ja pyydystettävä Manalan hauki.
|